Juhannusprojekti: sohvapöytä kuormalavasta

Kesän tullen aloin kaipaamaan olkkariimme pehmeän rahin tilalle sohvapöytää. Eräänä kauniina päivänä sitten tajusin, että siellähän se nojaa mökkipihalla leikkimökin seinään. Kuormalava!

Lava vaikutti melko täydelliseltä pöytätarkoitukseen, sillä sen kansi oli valmiiksi "umpinainen" eli lautojen välissä ei ollut rakoja. Lisäksi se oli kooltaan pienempi kuin esimerkiksi ns. eurolava, vain 61 cm x 91 cm. Kiinnitin lavan alapuolelle kaksi lautaa antamaan muutaman sentin lisäkorkeutta. Mielessä kävi myös mahdollinen alataso, jonka voisi toteuttaa lasilevyillä.

Sahasin lavan kulmat pois ja hion kevyesti terävimmät kantit ja tikkuisimmat laudat. Maalasin lavan kahteen kertaan Tikkurilan valkoisella Lujalla, koska sitä oli saatavilla valmiina. Ehkä paras vaihtoehto olisi ollut oikea kalustemaali, mutta Lujakin oli mielestäni miellyttävä maalattava raakalautaiseen lavaan. Maalipinnan pitäisi olla myös hyvin kulutusta ja pyyhkimistä kestävä. Maalia sudin reilulla kädellä ja sitä kuluikin lähes koko 0,9 litran purkki.

Pyöriksi valitsin paikallisen rautakaupan valikoimista nelikulmalaatalla varustetut jarruttomat kääntöpyörät, joiden halkaisija on 7,5 cm. Pöydän korkeudeksi tuli noin 27 cm.

"Aika kiva pöytä. Hei miks meillä on kiviä olkkarin pöydällä?!" :)

Kiviä ja pinkkiä parvekkeelle

Kesä toi tullessaan parvekekukkafiiliksiä ja puutarhakauppaanhan sitä oli sitten suunnattava. Halusin kokeilla perinteisten kesäkukkien rinnalle jotain vähän erilaista, kivikkokasveja! Käytäntö on osoittanut, että lasitettu parvekkeemme on kesällä toodella lämmin ja kesämökkeilijän kastelutunnollisuudessa olisi parantamisen varaa. Elän toivossa, että kivikkokasvit jaksaisivat sinnitellä kuivemmissakin oltavissa.

Isoihin ruukkuihin istutin lankaköynnöstä sekä kaukasianmaksaruohoa, herttavuorenkilpeä, tarhalaukkaneilikkaa ja punahattua.

 Pienempiin ruukkuihin lykkäsin perinteiset ja kestävät pelargoniat ja kylkeen vähän lankaköynnöstä. Nyt sitten jännätään, tuleeko tästä mitään. Kuvat ja istutusseura: Taina. Kiitos! :)

Tää on mun tämmönen kesätuoli.

Tämä tuoli tarttui matkaan Jennin parvekkeelta. Se on vähän jännän värinen, eikä kovin hyvässä maalissakaan, mutta maalinpoisto- ja pintakäsittelyurakka saa nyt odottaa. Sen sijaan päätin piristää tuolin ilmettä uudella verhoilulla.

Vanha verhoilu oli kehnossa kunnossa, päällimmäinen vihreäruudullinen oli kulahtanut ja haalistunut, ja sen alla oleva alkuperäinen (?) repsotti myös reikäisenä ja likaisena. Verhoilut oli kiinnitetty pienillä nauloilla ja niiden irroittelu olikin yllättävän iso homma. Pehmusteena oli käytetty lumppua.

Uusi pehmuste syntyi kolmen sentin paksuisesta vaahtomuovista, jonka päälle pingotin ensin vanulevyn ja sitten verhoilukankaan. Kiinnitys hoitui kivasti niittipyssyllä ja lopuksi paukuttelin niitit vielä vasaralla tiukasti kiinni.

Tällainen on lopputulos, taisi ilme ainakin vähän kirkastua (luultavasti sekä tekijällä että tuolilla). Kangas on Ikean mustavalkoinen Saralisa. Ja kesä, nyt!

Kaikua ja Kaarnaa

Täna iltana syntyi pieni virkattu kori. Materiaalina käytin Novitan valkoista Kaiku-lankaa sekä olohuoneen verhoista jäänyttä leikkuujätettä. Kangas on Vallilan harmaa Kaarna.

Käytin mukaillen tätä ohjetta. Kiitos ohjeentulkinta-avusta Tainalle, oli mainiot virkkaussessiot! :)

Joka parempaa vaatii on kermaperse.

Aikaisemmin jo hieman tätä fiilisteltiin, mutta nyt se on valmis ja seinällä. Ihana String-hyllyn kaltainen kirpparilöytö sai uudet maalit ja lakat ja koristaa huusholliamme.

Meillä nämä huonekalujen tuunaushommat menee yleensä niin, että minä raahaan maakunnista "aivan ihania" ja "ihania ja halpoja" romuja vanhoja huonekaluja ja soitan isille "sä taas niin pyörryt kun näet mitä löysin" -puhelun. Sitten löytöä vähän katsellaan yhdessä isin autotallissa ja mietitään, millä vuosikymmenellä ne olivat yleisiä, ja lisäksi, mikä oli se vuosikymmen, kun niitä eniten kannettiin kaatopaikalle.

Tämän keskustelun jälkeen löytö yleensä esitellään myös äidille. Seuraa muistelun seuraava vaihe, kenen lapsuudenkodissa, sukulaisella tai naapurilla on mahdollisesti ollut vastaava? Tämän jälkeen saatetaan jo suunnitella mahdollisia tuunaustoimenpiteitä ja tehdä pintakäsittelyainevalintoja. Tämän hyllyn kohdalla sekä metallikannakkeista että hyllylevyistä hiottin vanhat maali- ja lakkakerrokset pois. Metalliosat maalattiin mattamustalla spraymaalilla ja hyllyt lakattiin kiiltävällä Unica Superilla. Lakka oli sävytetty kuultavien sisävärien sävyllä 3447 koripaju.

Kunnostuksen vaiheista on tietenkin kohteliasta olla kiinnostunut ja yrittää myös itse tehdä jotain, jos osaa. Lisäksi pitää olla monenlaisia mielipiteitä, mielellään yleensä vielä nopeasti muodostettuja ja hyviä sellaisia. Kuten, että kitataanko jotain vai ei, korjataanko viilu uuteen uskoon vai saako ikä näkyä, laitetaanko näin, riittääkö tämä ja onko näin hyvä? Ja sitten, kun yhteinen kanta asiaan on muodostettu, päästään otsikon toteamukseen. Sillä lailla - ja kiitos taas! :)